Muut hevosurheilun lajit

Raviurheilun lisäksi hevosurheilu kattaa paljon erilaisia ratsastuslajeja, sekä vetokilpailuja. Miltei kaikki lajeista perustuvat vanhoihin sotahevosten harjoitusmuotoihin. Vaihtoehtoja on paljon ja harrastajakunta vaihtelee suunnattomasti eri lajien välillä. Jopa raviurheilun sisällä harrastetaan erityyppistä Monté-raviurheilua, jossa hevonen ravaa ratsastaja selässään. Suomessa Montéa harrastetaan jonkin verran, mutta erityisen suosittua se on Ranskassa.

Laukkaurheilu

Yksi maailman suosituimmista hevosten nopeutta mittaavista kilpailumuodoista ovat laukkakilpailut. Kilpailuissa hevoset laukkaavat jockey selässään ovaalinmuotoisella radalla. Kilpailumuotona voi olla sileän radan laukka tai radalla voi myös olla esteitä ylitettävänä. Palkinnot ovat parhaimmillaan suuria ja vedonlyönnissä liikkuvat valtavat rahat. Kalleimmat kilpahevoset ovatkin laukkahevosia, joista parhaat voivat maksaa miljoonia euroja. Suomeen laukkaurheilu ei ole koskaan juurtunut.

Olympialajit

Olympialaisista meille ovat tuttuja kouluratsastus, kenttäratsastus, sekä esteratsastus. Kouluratsastuksessa ratsukon on tarkoituksena suorittaa ennalta määrätyt liikesarjat mahdollisimman sulavasti. Lajin olennainen osa on hevosen oikeaoppinen liikkuminen ja liikkeen symmetrisyys.

Esteratsastus on yksi vanhimmista hevosurheilumuodoista. Lajissa kilpaillaan tarkoituksena ylittää erikokoisia ja muotoisia esteitä mahdollisimman virheettömästi ja nopeasti. Lajissa mitataan ennen kaikkea hevosen taitoa, tottelevaisuutta, sekä ratsukon yhteistyötä. Esteiden korkeus vaihtelee 60–170 cm välillä ja pituutta esteillä on maksimissaan 200 cm. Vaikeimmissa luokissa vesiesteet tosin voivat olla pituudeltaan jopa yli neljä metriä.

Kenttäratsastus yhdistää rataeste-, maastoeste-, sekä kouluratsastuksen. Kilpailu käydään lyhyellä aikavälillä ja sitä kutsutaankin ratsastuksen kuningaslajiksi. Laji testaa hevosen kaikkia ominaisuuksia, sekä ratsastajan ja ratsun yhteistyötä vaihtuvissa olosuhteissa ja tilanteissa.

Matkaratsastus

Matkaratsastuksessa tarkoituksena on mitata ennen kaikkea hevosen kestävyysominaisuuksia, joten matkapituudet vaihtelevat yleensä 15 ja 160 kilometrin välillä, tosin myös pidempiä kilpailuja on järjestetty. Matkaratsastus nousi viralliseksi ratsastusurheilulajiksi ratsastusurheilun kansainvälisen kattojärjestön hyväksyessä sen 1983.

Matkaratsastuksessa kilpaillaan, joko nopeudessa tai ihanneajan saavuttamisessa. Pelkkä nopeus tai oikea ajoitus ei kuitenkaan riitä, sillä maaliin tullessa hevosen on läpäistävä lääkärintarkastus. Kaikilla yli 40 kilometrin matkoilla kilpailija pitävät 40kilometrin välein tauon, jonka aikana hevoselle tehdään lääkärintarkastus. Lääkärintarkastuksen tekeminen on edellytys kilpailun jatkamiselle, eikä siitä aiheutuvaa taukoa ei lasketa kokonaisaikaan.

Joukkuepelit

Hevosjoukkuepeleistä tunnetuin on hevospoolo, jonka alkuperäiset juuret ovat Persiassa. Persian kautta laji on levinnyt Intiaan, josta se saapui siirtomaavallan aikaan Isoon-Britanniaan. Lajin Isossa-Britanniassa saama suosio auttoi sitä leviämään ympäri maailmaa. Hevospoolossa kaksi neljän ratsukon joukkuetta kilpailee vastakkain. Ratsastajan tehtävänä on pyrkiä lyömään pallo mailallaan vastustajan maaliin. Hevospoolossa pelataan kuusi seitsemän minuutin erää ja eniten maaleja tehnyt joukkue voittaa.