Varusteet raviurheilussa

Raviurheilu on Suomessa ja maailmalla suosittua. Sen perinteet ovat alkaneet suomessa jo 1800-luvun alussa, jolloin Suomen ensimmäiset viralliset ravikilpailut järjestettiin. Juuret suomalaiseen ravi-innostukseen juontavat kuitenkin varmasti vielä kauemmas, kun hevoskärryillä tai -reellä ajettiin kilpaa esimerkiksi kirkolta kotiin.

Miksi varusteista ollaan tarkkoja?

Kilpailevat hevoset ja ohjastajat on vakuutettu ja heillä tulee olla kilpailulisenssi, jotta ravilähtöön voi lähteä. Vakuutus ei kuitenkaan korvaa, jos jotakin sattuu rikkinäisten, kuluneiden tai sopimattomien varusteiden vuoksi. Varusteiden tuleekin aina olla sopivia hevoselle, eikä niitä saa itse muunnella. On erittäin tärkeää, että varusteita huolletaan ja hoidetaan asianmukaisesti. Niiden kuntoa tulisi myös tarkkailla jatkuvasti, jotta esimerkiksi ruostuneet metalliosat huomataan ajoissa.

Hevoselle puettavat varusteet

Kärryillä ajettavissa ravikilpailuissa hevosen varustukseen kuuluvat muun muassa kuolaimet, joiden rakennetta on säännelty Hipoksen ohjeistossa. Kuolaimissa saa olla kaksi niveltä, mutta kaikki terävät reunat, piikit ja harjakset, jotka voivat satuttaa hevosen suuta, on kielletty. Jos hevonen nostelee päätään, voi sitä yrittää ehkäistä martingaalilla. Vinossa juoksevan hevosen asentoon voi pyrkiä vaikuttamaan pääraudalla. Rinta- ja häntäremmiä tulee käyttää hevosella aina kärrylähdöissä. Selkäloimet ja ajovitsat ovat tietyin rajoituksin sallittuja.

Ravikärry

Ravikärryillekin on asetettu tiettyjä säännöksiä. Ensinäkin niissä tulee olla merkintä valmistus kuukaudesta ja vuodesta ja ne on aina kestävyystestattava. Kärryjen leveyden tulee olla korkeintaan 165cm, mutta Hippos ry voi antaa erikoisluvan aina 175 cm leveisiin kärryihin asti. Kärryn korjauksessa on myös oltava tarkkana, sillä kärryn runkoon suoraan kiinnitettyihin osiin ei saa itse tehdä korjauksia.